Työntäyteinen viikko meni nopeasti eikä mielitekoja kiellettyihin herkkuihin pahemmin tullut. Olin läsnä, kun tarjottiin joulusta säästyneitä piparkakkuja ja totesin, ettei tee yhtään mieli. Tuli jopa mieleen, että pipareita tulee syötyä joulun aikaan paljolti siksi, että niin vaan on tapana tehdä. Tarkemmin ajatellen muistan monesti syöneeni kaapin perukoilta piparipaketin loppuja, kun ei ole ollut mieluisampaa tarjolla herkkuhimoon. Ja todennut, että paremman puutteessa... No, toivottavasti muistan tämän analyysin ensi joulun tullen.

Ensi viikolla aion mennä askeleen eteenpäin, jättää pois jonkin muun turhan tai pinnistää tekemään jotakin uutta. Kun keksin, mitä, palaan kertomaan.

Herkut, joista nyt kieltäydyn, kasvattavat kovasti ruokakaupan laskua. Sen olen huomannut selvästi reilun kahden viikon aikana ja keksinkin perjantaina käydessäni hyvän valikoiman kaupassa, että nyt voin palkita itseäni ostamalla erilaisia hedelmiä, joita on harvemmin tai ei koskaan tullut maisteltua. Löysin suloisia pieniä ja ihanan makeita kirsikka-appelsiineja (cherry oranges lukee paketin päällä, tuo käännös on oma arvaukseni) ja tuoreita aprikooseja, jotka maistuivat yhtä hyviltä kuin kesällä torilta ostetut. Ihania sallittuja herkkuja!

Viikko on ollut kiireinen ja täynnä kevätkauden suunnittelua ja muuta ajatukset vanginnutta puuhaa niin, että herkkujen haikailuun ei ole jäänyt hetkiä. Perjantaina kävin ystäväni luona iltapäivävisiitillä, eikä ollut yhtään vaikea tyytyä pelkkään hyvään vahvaan maitokahviin ja kieltäytyä vierasta varten varatuista keittiön pöydällä huoneenlämpöisinä odottavista herkkujuustoista. Niiden sijaan maistelin juuri noita mainitsemiani hedelmiä, matkan varrella ostettuja.

Menneellä viikolla on töissä ollut astianpesukone rikki ja käytössä oli pienet syvät kertakäyttökulhot, joten päätin sallia itselleni lisäannoksen salaattia ja yhtenä päivänä myös kalapalan lisää! Tämä kalapala oli haudutettua seitä ilman rapeaa panerointia, mutta tulipa sekin nyt tässä tunnustettua, kun oli kiellettyjen ylimääräisten kalapalojen viikko ainakin jossakin koulussa. Uusi kone tuli perjantaina, joten ensi viikolla ruokaa tarjotaan taas posliinilautasilta, joille mahtuu iiiisooo salaattikeko.

Kolme päivää oli jo töitä loman jälkeen ja pysyin päätöksessäni olla ottamatta ruokaa lisää. Santsauksesta kun on tullut vähitellen tapa, ensimmäiseen lautaselliseen otetaan salaattia niin, ettei pääruokaa paljon mahdu. Tekee sitten mieli saada sitä "vähän" lisää... Hyvin meni, eikä nälkä jäänyt vaivaamaan. Aikaisemmin nälkä tuli kyllä iltapäivällä, silloin hedelmät ja ruisleipä auttoivat. Töihin muille viemäni karkitkin ovat siellä näkyvillä, mutta ei ole ollut vaikea jättää niitä rauhaan.

Ruokakaupassa tuli jäätelö mieleen, perjantaijäätelö, palkinto työviikon loputtua. Hyviä perusteluja on aina keksitty, onnistuin kuitenkin menemään pakastealtaan ohi pysähtymättä. Eikä haikea olokaan herkkua ilman jäämisestä vaivannut.

Hyvillä mielin viikonloppuun ja uutta viikkoa kohti!

Pakkasin joulusta jääneet suklaat ja muut karkit pois näkyvistä ja vien mukanani muiden syötäväksi, kun työt taas alkavat. Tuli herkuteltua pyhinä tavallista enemmän niin että nyt on vielä helppo kieltäytyä. Ja ihanalta maistui rukiinen hapankorppu sellaisenaan kylmän maidon kanssa, mandariineja jälkkäriksi. Hengissä siis vielä, kun on ollut kivaa puuhaa ja menoa täyttämässä lomapäivät.

Tänään alkoi kvartaali, jonka aion pärjätä ilman karkkeja, jäätelöä ja muita makeita tai rasvaisia herkkuja. Vakaa päätökseni on tyytyä aterioilla yhteen lautasmallin mukaan kasattuun annokseen ilman santsausta sekä suosia hedelmä- ja kasvisvälipaloja. Hedelmiä ja kasviksia uppoaa nykyisinkin runsaasti, mutta ihan liikaa kaikkea muutakin.

Kolmen kuukauden totuttelusta tulee toivoakseni toinen luonto. Vaikeina houkutuksen hetkinä matkan varrella uskon tämän säännölliseksi tarkoittamani raportoinnin muistuvan mieleen ja auttavan valinnoissa.